Aivastelu lienee jokaiselle tuttua puuhaa. Mitä aivastuksessa kuitenkin todellisuudessa tapahtuu, mistä se johtuu ja ennen kaikkea miten aivastuksista pääsee eroon? Tässä artikkelissa käymme läpi perusteellisesti aivastuskohtausten syitä sekä tapoja, jolla aivastelua voi helpottaa. Varsinkin pidempään jatkuessa tai tullessaan monen aivastuksen sarjana se saattaa häiritä elämää runsaasti. Aivasteluun sekä sen lopettamiseen liittyy myös runsain määrin erilaisia uskomuksia ja vanhan kansan viisauksia, joista osa kannattaa kuitenkin jättää täysin omaan arvoonsa.

Mitä aivastaessa tapahtuu

Aivastus on elimistön puolustusmekanismi, jonka avulla se pyrkii hankkiutumaan eroon nenän limakalvoilla olevasta ärsytyksestä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan aivastus on äkillinen ja erittäin voimakas uloshengitys, jonka tarkoitus on puhdistaa limakalvot. Tästä syystä aivastukset tulevat usein myös sarjoina, sillä jos ensimmäinen kerta ei riitä, aivastus refleksi jatkuu kunnes ärsykkeestä on päästy eroon. Nenän aistisolujen värekarvat havaitsevat aivastelua aiheuttavat pienet hiukkaset. Aistisoluista tieto välittyy aivoihin, jotka käynnistävät aivastus refleksin.

Aivastus on tahdosta riippumaton eli autonominen refleksi. Aivastusta on siis turha suuremmin pidätellä, sillä se tapahtuu joka tapauksessa halusit tai et. Aivastusta ei myöskään pysty synnyttämään tahdonalaisesti, kuten esimerkiksi yskäisyä kurkun avaamiseksi. Itse aivastus on monimutkainen yhdistelmä pallean, rintakehän, äänihuulten sekä nielun ja kurkunpään lihasten yhteistoimintaa, jonka avulla ne pyrkivät saamaan ärsykkeen ulos nenän limakalvoilta voimakkaan uloshengityksen avulla. Voimakkaimmillaan aivastus saattaa lähteä liikkeelle jopa 65 kilometrin tuntivauhdilla.

Flunssan aiheuttama aivastelu

Siihen, miksi ihminen aivastaa, löytyy useita eri syitä, joista yleisimpiä ovat flunssa sekä erilaiset allergiat. Erityisesti pitkään jatkuvat aivastuskohtaukset ovat usein jomman kumman näistä kahdesta aiheuttamia, sillä elimistö pyrkii eroon ärsytyksen aiheuttajasta jatkuvalla syötöllä. Vilustuessa aivastelu on hyvin tavallinen oire, jota ei voi välttää. Kun ihminen sairastuu flunssaan, nenän limakalvoille syntyy tulehdus, joka ärsyttää niitä ja saa elimistön reagoimaan aivastelemalla, sillä se haluaa puhdistaa hengitystiet ärsytyksestä.

Aivastelua flunssassa on vaikea välttää, mutta flunssaisen on hyvä huolehtia siitä, ettei virus pääse leviämään kanssaeläjiin. Aivastuksen mukana kulkeutuva virus leviää helposti laajalle johtuen aivastuksen nopeasta liikkeestä, joten varsinkin flunssassa aivastaessa on kohteliasta peittää suu sekä nenä, jotta et tartuta muita. Toisin kuin usein kuvitellaan, aivastus tulee ulos myös nenän kautta eikä ainoastaan suusta, joten nenäliina joka peittää sekä suun että nenän kannattaa pitää lähellä.

Muita aivastuksen aiheuttajia

Toisinaan on vaikea erottaa flunssan aiheuttamaan aivastelua allergiaoireista. Yksi selkeä merkki allergiasta on vetinen nuha, jossa nenä vuotaa jatkuvasti. Kun kyseessä on flunssa, joutuu niistäessä tekemään enemmän töitä rään ollessa selkeästi paksumpaa. Allergista nuhaa ja aivastelua aiheuttavat monet erilaiset allergeenit aina pölypunkeista siitepölyyn ja eläinten hilseeseen. Vaikka ei kärsisi varsinaisesta allergiasta, saattaa runsas pöly ympäristössä aiheuttaa aivastelua, kun elimistö pyrkii eroon sisään hengittäessä limakalvoille päätyvistä hiukkasista.

Noin neljäsosa ihmisistä kärsii fotogeenisestä aivastelusta, joka johtuu kirkkaasta valosta. Vaiva on periytyvä, ja mikäli toinen vanhemmista saa aivastuskohtauksen astuessaan hämärästä auringonpaisteeseen, on todennäköistä, että myös lapsi tulee aivastelemaan valon kirkkauden muuttuessa äkillisesti. Siitä, mikä aiheuttaa aivastelun kirkkaan valon vaikutuksesta, ei ole tarkkaa tietoa. Tutkijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että myös tämä tapahtuu autonomisen hermoston vaikutuksesta. Vahvasti epäillään, että syy löytyy näköhermosta, jonka voimakas ärsytys aktivoisi aivastuksen.

Miten helpottaa aivastelua

Aivastus itsessään on oire, jonka tarkoitus on hoitaa sen aiheuttajaa, eli esimerkiksi päästä eroon nenän limakalvoja ärsyttävistä allergeeneistä tai vaikkapa vahingossa hengitetyistä pippureista. Aivastelu itsessään ei siis ole millään tapaa vaarallista, vaikka rajut puuskat usein ärsyttävät sekä haittaavat arkisia askareita. Jotta vilustumisen aiheuttamasta aivastelusta pääsee eroon, tuleekin ensisijaisesti hoitaa itse vilustumista lepäämällä ja nauttimalla tarpeeksi nesteitä. Kun flunssa on karkotettu, lähtee samalla myös aivastelu matkoihinsa.

Mikäli aivastelun aiheuttaja on allergia, sen helpoin hoitomuoto on välttää allergian aiheuttajaa, kuten eläimiä tai pölyisiä ullakoita. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jolloin erilaisista allergialääkkeistä voi olla apua. Esimerkiksi antihistamiinia ja kortisonia sisältävät nenäsuihkeet helpottavat monen allergikon arkea siitepölyaikaan. Suihkeista voi olla apua myös flunssan oireista kärsiville. Mikäli aivastelu itsessään ei riitä nenän limakalvojen puhdistukseen, kannattaa avuksi ottaa nenäkannu, jonka avulla limakalvoja voi huuhdella suolavesiliuoksella.

Uskomuksia ja väärää tietoa

Aivastukseen liittyy paljon taikauskoa. Kerran aivastamisen väitetään tuovan mukanaan jotain hyvää, kun taas kahdesti aivastaminen pahaa. Jos aivastaa sunnuntaisin menee koko taas koko seuraava viikko pihalle. Aivastuksen väitetään myös kertovan henkilön persoonallisuudesta. Vanhan uskomuksen mukaan aivastaessa ihmisen sielu saattaa tyrskähtää taivaan tuuliin, kun taas toinen uskomus väittää aivastuksen karkottavan pahoja henkiä pihalle. Taikausko on helposti tunnistettavissa, mutta aivasteluun liittyy myös uskomuksia, joita on vaikeampi tunnistaa täydeksi humpuukiksi.

Yksi tunnetuimmista uskomuksista on, että sydän pysähtyy aivastaessa. Tämä ei onneksi kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan syke ainoastaan hieman laskee aivastuksen tullessa. Toinen kauhukuva, jota toisinaan viljellään, on silmien pullahtaminen ulos aivastuksen voimasta. Tämäkään ei kuitenkaan tule tapahtumaan, sillä aivastusrefleksiin kuuluu automaattisesti silmien sulkeutuminen. Aivastaminen silmät auki ei siis ole mahdollista. Kokeile vaikka! Aivastuksen pidättämisestä kuulee myös monenlaista tarinaa, mutta siihen sisältyy myös faktaa, miksi se ei koskaan kannata!

Aivastuksen pidättäminen

Kun puhutaan aivastuksen pidättämisestä on tärkeää erottaa toisistaan tilanne, jossa tuntee aivastusta edeltävää kutinaa nenässä sekä se, kun aivastus on jo tulossa. Kun nenää kutittelee siihen malliin, että kohta alkaa aivastuttamaan, voi tilannetta vielä helpottaa. Nenän hierominen tai ylähuulen painaminen nenän alapuolelta samalla syvään hengittäen saattaa estää aivastuksen syntymisen. Kuten kuitenkin jo alussa mainittua, aivastus itsessään on autonominen refleksi, jota ei voi lopettaa millään, kun se tulee.

Aivastuksen estäminen ennen kuin se alkaa ei ole vaarallista, mutta sen pysäyttämisen yritykseen liittyy riskejä. Vaikka aivastuksen pysäyttämiseen liittyvät vammat ovatkin harvinaisia, kannattaa sen antaa tulla. Aivastamalla vältät mahdolliset ikävät seuraukset, kuten tärykalvojen puhkeamisen, verenpurkaumat silmissä sekä palleaongelmat. Vakavimmissa tapauksissa yritys pysäyttää aivastus on johtanut jopa verisuonen puhkeamiseen aivoissa. Kun aivastus on alkamassa, ei auta kuin kaivaa nenäliina taskusta ja antaa sen tulla, vaikka olisitkin paikassa, jossa et haluaisi pitää ylimääräistä ääntä.

Milloin aivastelusta kannattaa olla huolissaan

Jos kärsit jatkuvasta aivastelusta ilman selkeää syytä, kannattaa hakeutua lääkärin puheille. Vaikka aivastaminen itsessään ei ole vaarallista tai merkki huonosta terveydestä, kannattaa sen syyt tutkia, mikäli jatkuva oireilu pitkittyy etkä ole esimerkiksi flunssassa. Asiaan perehtynyt yleislääkäri tai nenä- ja korvatauteihin erikoistunut lääkäri on paras apu aivastelun syiden määrittämiseen ja sitä kautta hoitoon esimerkiksi allergialääkkeiden avulla. Tärkeää on siis tehdä allergiatestit sekä kartoittaa nenä sekä poskiontelosairauksien mahdollisuus.

Anna palaa ja aivasta!

Aivastelu liittyy moneen asiaan aina auringonvalosta flunssaan ja allergioihin. Paras tapa hoitaa aivastelua onkin hoitaa sen aiheuttajaa, sillä itse aivastukseen ei ole lääkettä, vaan se on aina oire muusta. Kun aivastuttaa, kannattaa antaa sen tulla, jotta vältyt ikäviltä seurauksilta. Aivastus on ilmiönä mielenkiintoinen, eivätkä tutkijatkaan ole täysin perillä siitä, mikä sen missäkin tilanteessa aiheuttaa. Se on kuitenkin luonnollinen osa elämää, jolla on tärkeä tarkoitus puhdistaa nenän limakalvoilta sinne kuulumattomia asioita.