Lentäjä on varmasti monen nuoren ja lapsen unelma-ammatti. Lentämisessä on tiettyä eksotiikkaa, sillä kuka nyt ei haluaisi lentää suurta lentokonetta päivittäin paikasta toiseen? Lentäjän ammatti myös koetaan varsin ylellisenä ja mielikuva onkin usein se, että lentäjät saavat työssänsä nähdä maailmaa. Todellisuudessa lentäjän työ on melko arkista ja lentäjäksi kouluttautuminen on haastava ja pitkä prosessi. Lisäksi koulutus on usein kaiken kaikkiaan varsin kallista. Lentäjäksi haluavilla on kuitenkin useampi koulutusmahdollisuus, joista valita.

Lentäjäksi haluavan tulisi myös valita, haluaako työskennellä liikennelentäjänä vai sotalentäjänä. Tietenkin ne lentäjät, joilla on pohjalla ilmavoimien lentäjäkoulutus, voivat myöhemmin pienemmällä vaivalla kouluttautua liikennelentäjiksi. Toisaalta myös puolustusvoimissa voi tehdä mittavan lentäjän uran. Monet lentäjät jatkavat oman aktiiviuransa jälkeen myös kouluttajina joko puolustusvoimissa tai yksityisissä lentokouluissa. Työmahdollisuuksia on siis lentäjille useampia. Lentäminen voi myös olla hauska harrastus, jos ei halua toimia lentäjän ammatissa. Yksityislentäjän lupakirja on vaivaton hankkia, eikä vaadi kallista kurssia. Myös purjelentämistä voi harrastaa erillisellä lupakirjalla.

Lentäjän vaatimukset

Lentäjän työhön liittyy useita fyysisiä ja psyykkisiä vaatimuksia, jotka lentäjäksi haluavan henkilön tulee täyttää. Psykologisissa testeissä testataan henkilön sopivuutta lentäjän työhön. Esimerkiksi Finnairilla mukana haastattelussa on lentokapteeni ja psykologi. Lisäksi ilmailulääkäri tekee lääkärintarkistuksen. Perusterveyden tulee olla hyvä, eikä lentäjällä tulisi olla vakavia sairauksia. Näön tulee olla tarkka, tosin täydellinen ei näön tarvitse olla, vaan myös lentäjä saa käyttää silmälaseja. Terveyden suhteen on olemassa kansainväliset minimivaatimukset, joita valvovat ilmailualan lupajärjestöt. Lisäksi lentoyhtiöillä voi olla omia terveyteen liittyviä vaatimuksia.

Mikään superihminen lentäjän ei tarvitse olla, mutta tietyt vaatimukset tulee täyttää. Tärkein näistä on paineensietokyky. Nopeissa tilanteissa lentäjän tulee tehdä päätöksiä nopeasti paineen alla. Paineen alla pitää oppia työskentelemään, sillä rauhallisuuden ylläpitäminen vaikeissakin tilanteissa on työssä olennaista. Lentäjältä vaaditaan jopa 70 yhtäaikaisen toiminnon hallitsemista. Siksi kyky priorisoida onkin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Näitä ominaisuuksia testataan sekä soveltuvuustestin että psykologin haastattelun avulla. Lisäksi itse koulutus kasvattaa paineensietokykyä satojen lento- ja simulaattorituntien kautta.

Tie lentäjäksi

Liikennelentäjäksi voi kouluttautua kahdella eri tavalla. Mahdollisuutena on joko yksityisen lentokoulun tai lentoyhtiön koulutusohjelma. Kummassakin tapauksessa ovat metodit pitkälti samat, eivätkä myöskään pätevyydet kurssin jälkeen eroa toisistaan. Ainoana erotuksena on lentoyhtiön lupaama varma työpaikka, joka yleensä odottaa opiskelijaa lentoyhtiön kurssin suorittamisen jälkeen. Yksityisen koulun kävijä joutuu yleensä itse löytämään työpaikan ja suorittamaan lentoyhtiön koulutuksessa sen vaatiman tyyppikoulutuksen. Yksityiskoulut ovat yleensä myös kalliita: koulutus maksaa yleensä jopa 100 000 eurosta ylöspäin.

Opiskelu lentäjäksi

Oli kyseessä sitten yksityinen lentokoulu tai lentoyhtiön oma akatemia, noudattavat ne suunnilleen samaa mallia. Myös käytettävät koulutuslentokoneet ovat pitkälti samat ympäri maailmaa. Koulutus alkaa teoriajaksolla, jolloin opitaan yksityislentäjälle vaadittavia taitoja. Ensimmäisen teoriajakson jälkeen lennetään yksimoottorisella koneella, jonka malli on useimmiten Cessna C152. Tämän jakson suoritettuaan saa lentäjä yksityislentäjän lupakirjan (PPL). Seuraavassa jaksossa saadaan valmiudet yölentoihin ja monimoottori- ja mittarilentämiseen, mikä on liikennelentäjälle välttämätöntä. Jakson aikana lennetään kaksimoottorisella Diamond-koneella niin taivaalla kuin simulaattorissakin.

Opiskelijan tulee myös koulutuksen aikana suorittaa teoriakokeita, joita Suomessa valvoo Trafi. Kun lentäjä suoriutuu kunnialla kaikista teoria- ja lentokokeista, saa hän tarvittavan lupakirjan. Koulutuksen tarkat tuntimäärät riippuvat siitä, mikä lupakirja sen aikana suoritetaan. Esimerkiksi Suomen ilmailuopiston järjestämän koulutuksen aikana kertyy yhteensä noin 750 teoriaoppituntia ja noin 200 lentotuntia sekä lentokoneilla että simulaattoreilla. Koulutus kestää kaiken kaikkiaan noin 2 vuotta. Koulutuksen pituuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten sää. Huonossa näkyvyydessä tai liian kovalla tuulella opiskelija ei saa lentää.

Töihin lentoyhtiölle

Kun lentäjällä on lopullinen lentolupakirja, voi hän hakeutua lentoyhtiöön töihin. Lentäjällä tulee olla joko ansiolentäjän lupakirjan (CPL) tai liikennelentäjän lupakirjan (ATPL). Näitä lupatyyppejä erottaa lähinnä lentotuntien määrä. Liikennelentäjän lupakirjan omaava lentäjä on siis ansiolentäjää kokeneempi. Jos lentäjä on suorittanut tutkintonsa yksityisessä koulussa, maksaa hän siitä maksun, ja hakeutuu sitten töihin. Suomen ilmailuopisto järjestää koulutuksia myös yhteistyössä Finnairin kanssa, jolloin valmistunut lentäjä pääsee suoraan Finnairille töihin. Myös tässä tapauksessa maksaa opiskelija koulutuksesta, mutta maksu on pienempi.

Lentolupakirjan voi suorittaa myös ulkomailla. Euroopan alueella saavat kaikki saman EASA:n myöntämän lupakirjan, jolla voi työskennellä Euroopan alueella kaikissa lentoyhtiöissä. Euroopan ulkopuolella lentolupakirjan suorittaneet joutuvat muuntamaan lupansa suorittamalla lupakirjan tentit, vaikka sisältö onkin luvissa suunnilleen sama. Lentoyhtiöt palkkaavat usein lentäjiä omista kouluistaan, mutta on mahdollista päästä töihin lentoyhtiöön yksityisen koulun kautta. Lentoyhtiöillä on usein vaatimuksia tuleville lentäjilleen. Ne liittyvät esimerkiksi kieleen tai kansalaisuuteen. Usein lentäjiltä ei vaadita tiettyä kansalaisuutta, vaan esimerkiksi Finnairilla riittää sujuva suomen kielen taito.

Lentoyhtiöiden tyyppikoulutus

Lentolupakirjan suorittamisen jälkeen on vuorossa tyyppikoulutus. Tyyppikoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jossa opitaan lentämään yhtä tiettyä konetyyppiä. Esimerkiksi Airbus-tyyppikoulutuksen saanut lentäjä ei automaattisesti osaa lentää Boeing-tyypin konetta. Koulutus kestää useita kuukausia, keskimäärin puoli vuotta. Se koostuu luennoista, simulaattoriharjoituksista ja tutustumislennoista, joissa istutaan tarkkailijan roolissa ohjaamossa. Koulutuksessa käydään läpi kaikki konetyyppiin liittyvät seikat, mahdolliset hätätilanteet mukaan lukien. Itse kurssia seuraa vielä noin kahden kuukauden jakso, jolloin lentäjä lentää perämiehenä kokeneen, ohjaajana toimivan kapteenin kanssa.

Kun tyyppikoulutus on suoritettu, tulee silti vuosittain suorittaa erilaisia hätätilanneharjoituksia simulaattorissa. Entä jos lentäjä myöhemmin vaihtaa työpaikkaa ja sitä myötä konetyyppiä, tai lentoyhtiöön ostetaan uuden tyypin koneita? Se, kuinka nopeasti vaihto sujuu, riippuu paljon konetyypistä. Jos lentäjä vaihtaa Airbus-koneesta saman merkin laajarunkokoneeseen, onnistuu uusi koulutus muutamassa viikossa, sillä konetyyppien järjestelmät ovat hyvin samankaltaisia. Vaihdettaessa Boeing 737 -koneesta saman merkin laajarunkoon, kestää koulutus taas kuukausia. Tyyppikoulutuksen järjestää usein lentoyhtiö, mutta kurssi on mahdollista käydä myös yksityisessä koulussa.

Lentäjäksi puolustusvoimiin

Myös puolustusvoimissa on mahdollista toimia lentäjänä. Lentäjänä voi toimia niin ilmavoimissa, maavoimissa kuin rajavartiolaitoksellakin. Lentoreserviupseerikurssi järjestetään Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Lentoreservikurssi suoritetaan osana varusmiespalvelusta. Näin kurssille voi hakea jo ennen kutsuntoja tai kutsuntojen jälkeen. Myös varusmiespalveluksen aikana on mahdollista hakea kurssille, kunhan palvelusta vain ei ole suoritettu loppuun. Lentoreserviupseerikurssi kestää aina 347 päivää, joten jos kurssille haetaan kesken varusmiespalveluksen, pitenee palvelus automaattisesti. Kurssi antaa perusteellisen ilmailuteorian opetuksen, minkä lisäksi lentokoulutus suoritetaan suomalaisvalmisteisilla Vinka-alkeiskoulutuskoneella.

Lentoreserviupseerikurssia edeltävät tarkat fyysiset testit, sillä sotilaslentäjän työ on fyysisesti rankkaa. Testeihin kuuluu esimerkiksi yleiskuntoa mittaavat testit ja soveltuvuustestit. Lisäksi testataan juuri sotalentäjänä tärkeitä ominaisuuksia alipainekammiotestissä ja pyöritystestissä, joissa testataan tasapainoelimien toimintaa. Ilmavoimissa on mahdollista lentää monia erilaisia lentokonetyyppejä. Tunnetuin koneista lienee Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjä. Hornetien lisäksi ilmavoimat operoi Hawk Mk 51-, 51A- ja Mk 66 -suihkuharjoituskoneita. Kyseisiä koneita käytetään esimerkiksi jatko- ja taktisen lentokoulutuksen antamiseen. Lisäksi kalustossa on myös kuljetuskoneita.

Yhteenveto

Lentäjän työ on mielenkiintoinen, eikä yksikään päivä varmasti ole samanlainen. Lentäjäksi haluavalla on useita mahdollisuuksia kouluttautua lentäjäksi. Vaihtoehtoina on yksityiskoulu tai lentoyhtiöiden omat koulutukset. Lähes kaikki Euroopan suuret lentoyhtiöt järjestävät omia koulutuksiaan, mutta niille pääseminen on usein todella haastavaa. Suomalaisille myös kielivaatimukset voivat olla esteenä. Lentäjien työllisyysnäkymät ovat tällä hetkellä pitkästä aikaa hyvät. Esimerkiksi Finnairin uusia Airbus 350 -laajarunkokoneita on kiittäminen siitä, että Finnair palkkaa tulevina vuosina runsaasti lentäjiä. Näin kannattaakin kaikkien lentäjän ammatista haaveilevien tehdä suunnitelmia tulevaisuuden varalle.