Veritahrat kuuluvat viinin ohella niihin vaikeasti puhdistettaviin tahroihin. Talvi ei päästä helpolla niitä, joilla on taipumusta nenäverenvuotoon, ja jokainen kuukautiskierron kokeva nainen lienee joskus saanut vahinkotahroja vaatteisiin. Myös haavereita sattuu itse kullekin. Näissä tilanteissa askarruttaa vain yksi asia: kuinka ne tahrat saadaan pois? Onko ainoa vaihtoehto ostaa tahriintuneiden vaatteiden tilalle uudet – ja onko peli menetetty, jos kyseessä sattui olemaan valkoinen tekstiili? Testaa ainakin nämä vinkit ennen kuin heität kirveen kaivoon tai vaatteita roskikseen.

Mitä nopeammin pääset käsiksi kärsineeseen tekstiiliin tai vaatteeseen, sitä suuremmat mahdollisuudet sinulla on saada tahra kokonaisuudessaan pois. Oli tahra sitten syntynyt vasta äskettäin tai jo pidemmän aikaa sitten, ensiapu on aina liottaa vaatetta kylmässä vedessä usean tunnin ajan, ja huuhdella sitä sitten huolellisesti. Monesti tämä voi jo poistaa suurimman osan tahrasta, ja pehmittää loppuosaa jatkokäsittelyä varten. Myös perinteisen saippuan roolia puhdistusoperaatiossa ei kannata väheksyä: tavallinen käsisaippua ja vesivati antavat hyvän ensiavun heti kättelyssä.

Suolan ihme ja imeytys

Veden ja käsisaippuan lisäksi myös suolaa on ainesosa, jota on usein helposti saatavilla tai hankittavissa kohtuullisen pienellä vaivalla. Alkuliotuksen jälkeen liota tahraa vedessä, johon on lisätty reippaasti suolaa. Hiero tahraa varovasti suolavedessä, huuhtele hyvin ja tarkista tulokset. Piilolinssien käyttäjät ilahtuvat varmasti myös kuullessaan, että piilolinssien säilytysliuos soveltuu suolapitoisuutensa vuoksi samaan tarkoitukseen. Erityisen hyödylliseksi jälkimmäinen osoittautuu silloin, kun sattuu olemaan tien päällä, eikä pöytäsuolaa ole rinkan tai läppärilaukun taskuun sattuneesta syystä osunut.

Tahraa kannattaa yrittää imeyttää erilliseen paperiin, esimerkiksi nenäliinaan tai talouspaperinpalaan. Hierottaessa tahraa saippualla tai suolalla on tärkeää myös muistaa varovaisuus: hieromisen tarkoitus on ainoastaan levittää puhdistava aine tahralle, ei yrittää puhdistaa verta mekaanisesti kankaasta. Veri reagoi mekaaniseen puhdistamiseen (hankaus, harjaus, hierominen) erittäin huonosti, joten ainoaksi tulokseksi käteen jää tahran kohdalta kulunut kangas. Myös tahrasta irtoavaa veristä vettä voi huuhtelun jälkeen imeyttää talouspaperiin. Talouspaperilla tai nenäliinalla kankaan paineleminen on hellävaraisempi puhdistustapa kuin hankaus.

Miksi veden pitää olla kylmää ja muita viisauksia

Ylempänä painotettiin tekstiilin tai vaatteen huuhtelua nimenomaan kylmällä vedellä. Tämä ei ole sattumanvarainen valinta: lämmintä vettä veritahran poistoon ei tule käyttää, kuumasta puhumattakaan! Nämä molemmat hyydyttävät verta, mikä saa sen takertumaan kiinni tekstiiliin entistä tiukemmin. Kylmä vesi ei tällaista reaktiota aiheuta, minkä takia kylmä vesi huuhtoo veren mennessään, eikä hyydytä sitä kiinni kankaaseen. Saippuastakin puhuttiin ylempänä. Se voi olla joko kiinteä palasaippua, jota hierotaan kevyesti kankaaseen (ei mekaanista puhdistusta, vaan saippuan levittämistä), tai nestesaippuaa.

Kemikaalikimara

Jos tavallinen saippua ei tunnu antavan tarpeeksi jämerää lopputulosta, voi kankaalle kokeilla kaataa myös suoraan pyykinpesuainetta. Lienee sanomattakin selvää, että kirjopyykille kaadetaan kirjopyykille tarkoitettua pesuainetta ja valkoiselle pyykille valkoisten kankaiden puhdistamiseen tarkoitettua pesuainetta. Aineen annetaan vaikuttaa, minkä jälkeen sen voi joko huuhdella käsin kylmällä vedellä, tai pestä normaalisti pesukoneessa vaatteen tavallisia pesuohjeita noudattaen – tämä tulee kuitenkin tehdä saman tien, eikä siis jättää vaatetta pyykkikoriin odottamaan seuraavaa pyykkipäivää. Esikäsittely auttaa pesukonetta tekemään parempaa jälkeä.

Jos tuntee jonkin verran kemiaa ja tietää vaatteen kestävän kloorikäsittelyn, voi hankkia myös kloriittia sisältävää puhdistusainetta ja käyttää sitä tahran puhdistukseen. Kloriittia käsitellään alempana valkoisia vaatteita käsittelevässä kohdassa, sillä kun on myös valkaisevia vaikutuksia. Mustille vaatteille kloriitti ei siis ole vaihtoehto. Myöskään pelkkä vaatteen tai tekstiilin väri ei takaa kloriitin sopivuutta: kloori ei sovi ollenkaan monille aroille ja herkille materiaaleille, kuten esimerkiksi silkille. Jos vaate on juuri aran rajalla, kloriittia voi kokeilla huomaamattomaan kohtaan.

Kuinka kuivuneen tahran puhdistus eroaa tuoreesta?

Kuivuneet tahrat vaativat enemmän vaivannäköä kuin tahrat, jotka saa poistettua tuoreeltaan – ja usein myös enemmän aikaa. Tärkeää on käyttää kylmää vettä, nestemäistä pesuainetta ja paljon aikaa. Vaatteen voi jättää likoamaan veteen yön yli, huuhdella sen aamulla, sen jälkeen kaataa nestemäisen pesuaineen tahralle ja jättää sen jälleen likoamaan yön yli. Tämän jälkeen tahralle voi antaa vielä halutessaan suolakäsittelyn, ennen kuin sen pesee pesukoneessa – prosessi on siis pitkä, mutta tahra voi oikeasti vielä lähteä.

Muutamia kikkakolmosia on vielä olemassa, joita voi kokeilla sitkeääkin sitkeämpiin tahroihin, joille tällainen pitkäkään käsittely ei riitä. Vanha ystävämme ruokasooda nousee jälleen pelastamaan päivän. Sekoita ruokasoodaa pieneen määrään vettä, levitä tahnamainen seos tahralle, anna vaikuttaa ja pese normaalisti pesukoneessa. Myös aspiriineista voi tehdä murskattua tahnaa ja käyttää sitä ruokasoodasta tehdyn sekoituksen tavoin. Aspiriini ohentaa verta, joten sillä voi saada hyviä tuloksia aikaan. Myös eri pesuainevalmistajat saattavat tarjota nimenomaan tahranpoistoon suunniteltuja tuotteita.

Valkoiset vaatteet

Nyt sitten sitä valkoista! Vaikka punainen läiskä valkoisella on todella räikeä näky, ei valkoisten vaatteiden suhteenkaan peli ole mitenkään menetetty. Valkoisten vaatteiden etu on, että niiden puhdistamiseen voi käyttää valkaisevia pesuaineita, kloriittia ja sitruunamehua. Sitruunamehua voi käyttää vaaleille vaatteille pesuaineen tapaan liottamalla. Jos veritahra on haalea, sen puhdistamiseen voi kokeilla ensin sitruunamehua, sitten nestemäistä pesuainetta, ja ääritapauksissa kloriittia, jos kangas kestää varmasti kloorikäsittelyn. Kloriittikäsittely on kankaalle aina raskas, ja sitä tulisi kokeilla vasta viimeisenä keinona.

Kloriitti on voimakas siivousaine, eikä sitä kannata lähteä käyttämään, ellei tiedä mitä tekee. Kloriittia tulee käyttää aina laimennettuna kylmään veteen – lämpimän veden käyttö laimennuksessa aiheuttaa kloorikaasujen vapautumisen ilmaan, ja kuten uimahalleista kaikki muistamme, kloorikaasu on myrkyllistä. Tästä syystä kloriitti on myös huuhdeltava vaatteesta huolellisesti. Kloriittipesuaineen voi laimentaa kesäisellä säällä ulkona tai hyvin ilmastoidussa tilassa. Kloriitin vahvuudesta kertoo se, että se voi vahingoittaa jopa maalipintoja – perehdy siis tarkkaan siihen, mitä vaatteen kangas kestää.

Entä jos mikään ei auta?

Jos olet kokeillut kaikki kotikonstit ja mikään niistä ei ole auttanut, jäljelle jää kolme vaihtoehtoa. Ensimmäinen, itsestään selvin, on katsoa, onko tahra sen kokoinen ja sellaisessa paikassa, että vaatetta voi käyttää siitä huolimatta. Usein käsittelyt, jotka eivät poista tahraa täysin, haalistavat sitä niin paljon, että vaikkapa hameen laskoksesta sitä on lähes mahdoton havaita. Toinen vaihtoehto – se, jota ei haluaisi valita yhdellekään luottovaatteelleen – on tietenkin heittää vaate pois ja ostaa uusi tilalle.

Kolmas, kalliimpi mutta ymmärrettävä vaihtoehto silloin kun kyseessä on kallis vaate, luottovaate tai juhlapuku, on viedä tekstiili kemialliseen pesulaan. Sellaista ongelmaa ei olekaan, jota ammattilaiset eivät osaa ratkaista. Kotikonstit eivät välttämättä aina riitä, mutta ammattilaisten käsissä varmistat että tahra lähtee, eikä sen jäljiltä jää vaatteeseen reikiä tai rumia jälkiä. Pesula yleensä osaa antaa arvion käsittelyn lopullisesta hinnasta, eli jos sinua arveluttaa onko kemiallinen pesu sinulle oikea ratkaisu, ota vaate mukaan ja pistäydy pesulassa.

Lopuksi

Tässä artikkelissa esitetyt keinot ovat erinomaisia tapoja poistaa veritahroja vaatteista, mutta ne ovat myös yleistettävissä moniin muihin tahroihin! Kaatuiko punaviinipullo pöytäliinasi päälle tupareissa? Kokeile tämän artikkelin niksejä, ja tahroista ei välttämättä ole pian jäljellä enää muuta kuin muisto. Samat aineet ja vinkit pätevät myös ruohotahroihin, mikä alkaa olla ajankohtainen ongelma kesän lähetessä. Myös lapsiperheiden loputtomiin ruokatahroihin ruokasooda- ja liotusniksit tulevat tutuiksi. Vaatekaappia ei tarvitse olla koko ajan uusimassa, kun tahrat osataan puhdistaa oikeaoppisesti.