Shakki juontaa juurensa tuhansien vuosien takaa Intiasta. Sieltä se on levinnyt historian saatossa joka puolelle maailmaa, ja se onkin ollut maailman suosituimpia lautapelejä jo satoja vuosia. Shakin suosiolle löytyy monia syitä, mutta ehkä merkittävin niistä on sen uskomaton monipuolisuus ja eri pelityylien ja strategioiden miltei loputon määrä. Tämän vuoksi shakinpeluun ja sen opiskelun aloittaminen voikin vaikuttaa ylitsepääsemättömältä esteeltä, mutta lopulta shakki on säännöiltään melko yksinkertainen peli oppia – tosin mestariksi tuleminen vaatii kovaa työtä.

Tärkein ominaisuus aloittelevalle shakinpelaajalle on ennen kaikkea kärsivällisyys. Vaikka säännöt, kuten se, miten eri nappulat pelilaudalla liikkuvat, pystyy omaksumaan jo yhden pelikerran jälkeen, eri taktiikoiden opiskelu vaatii aikaa. Puhumattakaan tehokkaimmista avaussiirroista ja siitä, miten ne vaikuttavan pelin myöhempään kulkuun, saatikka loppupelin tarkkaa laskelmointia vaativasta pelityylistä. Kaikki tämä on kuitenkin aloittelijaltakin helppoa sisäistää, kunhan ensin oppii ymmärtämään eri nappuloiden roolin pelilaudalla ja sen, kuinka niiden välinen vuorovaikutus on avain siihen, miten pelaaja pystyy päihittämään vastustajansa.

Hieman alkeita

Vaikka monilla shakkia ennen pelaamattomillakin on jonkinlainen käsitys siitä, miten peliä suurin piirtein pelataan, aloitetaan kuitenkin aivan perusasioista. Shakkilauta koostuu 8 X 8 ruudukosta, jossa on vuoron perään sekä valkoisia että mustia ruutuja. Ennen pelin alkua lauta tulee asettaa siten, että kummankin pelaajan oikeanpuoleinen itseä lähin ruutu on valkoinen. Vaikka yleisesti ottaen puhummekin aina valkoisista tai mustista ruuduista, on joissain shakkilaudoissa käytössä myös näistä poikkeavia värejä. Näissä tapauksissa tummempi väri edustaa aina mustaa ja vaaleampi väri valkoista.

Tämän jälkeen nappulat asetetaan laudalle. Kuten ruutujakin, on nappuloita sekä valkoisia että mustia ja ennen pelin alkua pelaajat sopivat, joka arpomalla tai itse, kumpi pelaa kummalla. Pelaajaa lähimmälle riville nappulat asetetaan siten, että vasemmalta oikealle ensin asetetaan torni, sitten ratsu ja tämän jälkeen lähetti. Lähetin jälkeisiin ruutuihin asetetaan kuningatar ja kuningas niin, että kuningatar on omaa väriään vastaavalla ruudulla ja kuningas vastakkaisella. Näiden jälkeen jälleen lähetti, ratsu ja torni. Lopuksi sotilaat asetetaan kaikki toiselle riville.

Pelin päämäärä

Ennen kuin perehdymme siihen, miten nappulat liikkuvat laudalla ja niiden rooleihin, paneudutaan vielä hetkeksi pelin tavoitteeseen. Shakkipelin voittaa se pelaaja, joka saa vastustajan kuninkaan shakkimattiin. Tähän tilanteeseen päädytään, kun pelaajan nappula uhkaa vastustajan kuningasta, eikä vastustajalla ole keinoja siirtää kuningastaan turvaan tai muulla tavoin estää uhkausta. Toinen tapa voittaa peli on, jos vastustaja luovuttaa huomatessaan, että peli on tilanteessa, jossa tappio on varma. Jos peli on tilanteessa, jossa kumpikaan pelaaja ei voi saavuttaa shakkimattia, loppuu peli tasan.

Kuningasperhe

Koska nappulat kykenevät, sotilasta lukuun ottamatta, lyömään vastustajan (lyöty nappula poistetaan laudalta) vain niistä ruuduista mihin ne voivat esteettä liikkua, on kuningatar ehdottomasti pelilaudan voimakkain nappula. Se pystyy liikkumaan rajoittamattoman määrän niin vaaka- kuin pystysuoraankin ja tämän lisäksi myös vinottain. Tämä yhdistettynä siihen, että kuningatar aloittaa pelin keskeltä aloitusmuodostelmaa, tekee kuningattaresta tärkeän nappulan heti pelin alusta alkaen, ja sen tehtävänä on hyökätä sekä suojata muita nappuloita. Pelaajan kannattaa käyttää kuningatarta harkiten, sillä sen ennenaikainen menettäminen on kohtalokasta.

Kuningas on puolestaan pelilaudan tärkein nappula, sillä pelin voitto ja tappio ratkeaa sillä, kumpi pelaajista pystyy suojaamaan kuningastaan. Kuningas liikkuu samalla tavoin kuin kuningatar, mutta vain yhden ruudun kerrallaan. Tämä tekee kuninkaasta pelilaudan hitaimman nappulan. Kuninkaan tullessa uhatuksi, on pelaajan joko siirrettävä kuninkaansa turvalliseen ruutuun, tai siirrettävä toinen nappulansa vastustajan hyökkäyslinjan tielle. Tästä käytetään nimitystä “shakki”. Vastustajan kuninkaan shakkaaminen on taktisesti hyödyllinen siirto, sillä sen avulla voi pakottaa vastustajaa siirtämään tiettyjä nappuloitaan pelaajan eduksi.

Torneja ja linnoituksia

Torni on shakin toiseksi voimakkain nappula kuningattaren jälkeen. Se voi liikkua joka suuntaan pysty- ja vaakasuoraan. Tornin heikkoutena on, että se aloitusruudustaan johtuen ei pääse peliin mukaan ennen kuin useampia muita nappuloita on ensin siirretty. Tähän on tosin olemassa ratkaisu. Jos kuningas ja torni eivät ole vielä siirtyneet pelin aikana, ja jos muita nappuloita ei ole tiellä, voi pelaaja tehdä linnoitukseksi kutsutun siirron. Tässä kuningasta siirretään poikkeuksellisesti kaksi ruutua tornin suuntaan, ja torni siirtyy kuninkaan toiselle puolelle.

Tornituksen voi tehdä sekä vasemmalle että oikealle, mutta vain kerran pelin aikana. Sitä ei voi kuitenkaan tehdä, jos kuninkaan ja tornin välissä olevia ruutuja uhataan tai siinä tapauksessa että kuningas päätyisi shakkiin. Tornituksen tekemisessä on kaksi merkittävää etua; sen avulla pelaaja saa siirrettyä kuninkaansa parempaa turvaan, ja saa samalla toisen torneistaan nopeammin mukaan peliin. Luonnollisesti vastustajan linnoituksen estäminen antaa pelaajalle huomattavan taktisen edun, mitä tulee vastustajan kuninkaan haavoittuvuuteen pelin edetessä.

Lähetistä ratsuun

Lähetti ja ratsu ovat kolmanneksi voimakkaimpia nappuloita, mutta näiden hyödyllisyys pelin aikana saattaa vaihdella suuresti riippuen siitä, kuinka paljon ruuhkaa laudalla on. Lähetti kykenee liikkumaan rajoittamattoman määrän ruutuja, mutta ainoastaan viistoittain. Sen heikkoutena on, että se voi liikkua ainoastaan saman värisellä ruuduilla, kuin mistä se aloittaa pelin. Se, minkä “värisiä” lähettejä on pelissä myöhemmin jäljellä, vaikuttaa paljonkin pelin kulkuun, sillä menettäessään toisen läheteistään, ovat vastustajan loput nappulat toiselta lähetiltä turvassa, kunhan ne ovat vastakkaisen värisellä ruudulla.

Ratsu on shakin nappuloista ainoa, joka kykenee hyppäämään muiden nappuloiden yli. Myös liikkumistapa on melko poikkeuksellinen muihin nappuloihin verrattuna. Ratsu liikkuu L-kirjaimen muotoisesti, eli sitä voi siirtää esimerkiksi yhden ruudun eteenpäin ja kaksi sivulle jompaankumpaan suuntaan, tai päinvastoin kaksi eteen ja yhden sivulle. Kyky hyppiä muiden nappuloiden yli tekee ratsusta erityisen hyödyllisen pelin alkuvaiheessa, kun lauta on vielä melko täynnä muita nappuloita, mutta tämä etu vähenee pelin loppua kohti, jolloin puolestaan lähetti on hyödyllisempi ulottuvuutensa vuoksi.

Sotilaista

Sotilas on shakkinappuloista heikoin, mutta myös monilukuisin. Sen vahvuus onkin pikemmin useamman sotilaan joukkovoima, kuin yksittäiset nappulat. Sotilas kykenee liikkumaan aina vain yhden ruudun eteenpäin, poikkeuksena sen ensimmäinen siirto, jolloin se voi liikkua joko yhden tai kaksi ruutua kerralla. Toisin kuin muut nappulat, sotilas pystyy lyömään muita nappuloita eri suuntaan kuin se liikkuu. Sotilas kykenee lyömään toisen nappulan molemmista viistosti sen edessä olevista ruuduista. Tämän vuoksi useamman sotilaan muodostamat viistoittaiset ketjut ovat tehokas tapa puolustaa omaa aluetta.

Sotilasta koskee myös kaksi vain siihen liittyvää erikoissääntöä. Näistä ensimmäinen on ohestalyönti, jonka sotilas voi tehdä siinä tapauksessa, jos vastustajan sotilas siirtyy ensimmäisellä kahden ruudun siirrollaan sen viereiseen ruutuun. Ohestalyönti toimii muuten kuin normaali lyönti ja sotilas siirtyy viistosti vastustajan lyödyn sotilaan takana sijaitsevaan ruutuun. Sotilaan tärkeämpi erikoissääntö on sen kyky muuttua kuningasta lukuun ottamatta miksi tahansa muuksi nappulaksi, jos se saavuttaa pelilaudan toisen laidan. Näin ollen pelaajalla voi olla käytössään esimerkiksi jopa kaksi kuningatarta kerrallaan.

Vielä lopuksi

Vaikka näillä ohjeilla saakin jo jonkinlaisen käsityksen siitä, miten shakin eri nappulat siirtyvät, ja niiden rooleista pelin kannalta, on shakissa valtavasti muutakin opeteltavaa. Onneksi aiheesta on vuosien varrella kirjoitettu miltei lukematon määrä kirjoja, niin vasta-alkajille kuin edistyneemmillekin pelaajille, ja nykyään myös internet on loputon shakkitietämyksen lähde. Siispä jos kiinnostus shakkia kohtaan on kasvanut tämän artikkelin myötä, kannattaakin suunnata kohti lähintä kirjastoa tai alkaa etsiä netin hakukoneilla lisää tietoa aiheesta. Hauskoja pelihetkiä!