Monille saattaa työnhausta tulla ensimmäisenä mieleen CV:n eli omaa elämänkaarta ja ammatillista osaamista kuvaavan ansioluettelon tekeminen. Tähän 1–2-sivuiseen dokumenttiin kootaan kaikki keskeinen tieto työnhakijan taustasta rekrytoijan luettavaksi. Vaikka moni hakee ja saa töitä myös ilman virallisia papereita, kuuluu CV:n laatiminen ja rekrytoijille toimittaminen edelleen suureksi osaksi suomalaista työnhakua. Tässä artikkelissa opastamme lukijoita hyvän CV:n laatimiseen. Kerromme, miten oma tausta työkokemuksen, koulutuksen ja osaamisen osalta kannattaa esittää ja mitä muita seikkoja kannattaa huomioida omaa CV:tä työstäessään.
Sen lisäksi, että CV:n laatiminen on osa työnhaun byrokratiaa, se auttaa hakijaa hahmottamaan omaa ammatillista taustaa ja tarjoaa mahdollisuuden tuoda omat keskeiset saavutukset esille mahdollisimman selkeästi. Oman taustan läpikäyminen auttaa myöhemmin työhaastattelussa, kun haastattelijat kysyvät hakijalta lisää hänen osaamisestaan ja kokemuksestaan. Vaikka suomalaisten helmasyntinä pidetään itsensä vähättelyä, suosittelemme työnhakijaa keskittymään kaikessa rauhassa siihen, mitä kaikkea hän on tehnyt työelämänsä aikana ja kuvaamaan keskeiset onnistumiset ja saavutukset lyhyesti myös omaan CV:hen.
Työkokemus CV:ssä
Työkokemus on keskeinen osa työnhakijan CV:tä. Jokaisesta työsuhteesta tulisi kuvata ainakin työsuhteen kesto, työnantajan nimi sekä työnimike. Työsuhteen kesto voidaan kuvata päivien tarkkuudella, jolloin työsuhteesta ilmoitetaan tarkat päivämäärät. Luettavuuden kannalta on kuitenkin tavallisinta kertoa työsuhteiden kesto kuukausitarkkuudella. Kannattaa kuitenkin tarkistaa työpaikkailmoituksen ohjeet, sillä työnantaja voi toivoa jotain tiettyä formaattia. Työnantajan nimi ja työnimike kerrotaan ainakin otsikkotasolla. Mikäli on ollut töissä vuokrayrityksen kautta, voi kertoa sekä vuokratyönantajan että asiakkaan nimen (mikäli se on sallittua).
Työnimikettä on tämän lisäksi tapana avata hieman rekrytoijalle, ainakin keskeisten työtehtävien osalta. Tämän lisäksi tapauksesta riippuen voi kuvata työssä käytettyjä tietokoneohjelmia, projekteja tai keskeisiä onnistumisia. Työtehtävien tarkempi kuvailu auttaa rekrytoijaa hahmottamaan, millainen kokemus hakijalla on ja arvioimaan tämän perusteella, kuinka hyvin hakija soveltuu haettavaan tehtävään. Mikäli työkokemusta on paljon, voi sen määrää supistaa CV:hen. On esimerkiksi tavallista jättää teinivuosien kesätyöpaikat mainitsematta sen jälkeen, kun on hankkinut muutaman vuoden työkokemusta omasta ammatista.
Vapaaehtoistyö CV:ssä
On olemassa tilanteita, jolloin on hyvä kertoa myös vapaaehtoistyöstä omassa CV:ssä. Esimerkiksi nuori hakija, jolla ei välttämättä ole yhtään työkokemusta, voi tekemänsä vapaaehtoistyön kautta viestiä rekrytoijille omasta aktiivisuudestaan ja sopivuudestaan haettavan työpaikan arvoihin ja kulttuuriin. Myös kokeneemmat työnhakijat voivat kertoa vapaaehtoistyöstä CV:ssä. Kokeneempien hakijoiden kohdalla on kuitenkin tavallista, että CV:ssä kerrotun vapaaehtoistyön tulisi jollakin tavalla liittyä haettavaan toimenkuvaan. Esimerkiksi lipaskerääjänä toimiminen sopii asiakaspalvelutehtävään hakevalle mainiosti CV:hen kuvaamaan hakijan avuliasta ja helposti lähestyttävää luonnetta.
Koulutus CV:ssä
Koulutus on työkokemuksen lisäksi toinen keskeinen osa CV:tä. Koulutus kertoo hakijan perusosaamisesta ja usein myös valmiudesta oppia uutta. Joissakin tehtävissä on myös tarkkaan määritelty, mikä on valittavalta henkilöltä vaadittu koulutustausta. Se, miten tarkkaan omasta koulutuksesta kannattaa CV:ssä kertoa, riippuu työnhakijasta sekä haettavasta tehtävästä. Koulutuksesta kuvataan suoritettu tutkintonimike, koulun nimi, sekä valmistumisvuosi. Joissain tapauksissa avataan myös opiskeluvuodet – riippuu tapauksesta, kuinka tarpeellista tämä on. Mikäli opinnot ovat kesken, tulee tämä kertoa CV:ssä sekä se, milloin on arvioitu valmistumisajankohta.
Korkeakoulutettujen ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden tulee lisäksi kertoa, miltä alalta ovat valmistuneet. Riippuen tapauksesta pelkkä suuntautuminen tai pääaine riittää, mutta opinnoista voi kertoa myös tarkemmin. Myös erilaisista pätevyyksistä ja käydyistä kursseista kannattaa kertoa koulutuksessa, mikäli ne ovat relevantteja haettavan työtehtävän kannalta. Osan koulutuksesta voi myös jättää mainitsematta, mikäli se ei ole relevanttia haettavan tehtävän kannalta tai on useita vuosia tai vuosikymmeniä sitten suoritettu. Korkeakoulutettujen ei esimerkiksi tarvitse kertoa lukiokoulutuksesta, mikäli siitä on jo kulunut runsaasti aikaa.
Osaamisen kuvaaminen CV:ssä
Koko CV:n on tarkoitus kertoa rekrytoijalle mahdollisimman kattavasti, tarkasti ja ajantasaisesti työnhakijan osaamisesta. Moni saattaa ajatella, että suoritettujen tutkintojen tai aiempien työtehtävien yksinkertainen listaus riittää kuvaamaan osaamista. CV on kuitenkin ensisijaisesti myyntidokumentti ja on helpompaa erottautua muiden hakijoiden joukosta, kun on kuvannut omaa osaamistaan haettavan tehtävän kannalta relevantisti ja mielenkiintoisesti. Mikäli siis olet edellisessä tehtävässä hoitanut samanlaisia projekteja kuin mitä haettavaan tehtävään sisältyy, kannattaa näistä projekteista ehdottomasti kertoa omassa CV:ssään!
Aiempien työnkuvien kerryttämän kokemuksen lisäksi osaamista kannattaa kuvata CV:ssä myös muutoin. On tavallista kertoa ainakin kielitaidosta ja IT-taidoista omien otsikoidensa alla. Kielitaidon kohdalla kannattaa mainita kaikki kielet, joista uskoo olevan hyötyä haettavan tehtävän kannalta ja kertoa, kuinka hyvin osaa kutakin kieltä. IT-taitojen kohdalla kannattaa kertoa osaaminen kaikkien niiden ohjelmistojen ja ohjelmointikielien kohdalta, jotka ovat haettavan työn kannalta keskeisiä. Oman osaamisen voi myös tiivistää CV:n alkuun lyhyeksi esittelyksi, jossa samalla kertoo, millaista työtä on etsimässä.
Millainen on hyvä CV rekrytoijan näkökulmasta?
Kun laatii omaa CV:tään, kannattaa huomioida se, että rekrytoijat käyvät läpi jopa satoja työnhakupapereita yhtä haettavaa roolia kohden. Jo tämän takia kannattaa keskittyä siihen, että oma CV on helposti silmäiltävissä. Tämä tarkoittaa sitä, että CV:tä nopeasti katsomalla saa helposti käsityksen hakijan taustasta ja motivaatiosta. Kannattaa siis huolehtia siitä, että eri osiot on otsikoitu selkeästi, fontti on sopivan kokoinen ja kappalevälit mahdollistavat CV:n selkeän ulkomuodon. Erilaisia CV-malleja voi tutkia netissä ja niistä voi ottaa mallia omaansa tehdessään.
Silmäiltävyyden ja selkeän ulkomuodon lisäksi CV:n laatimisessa tulee huomioida se, että se on kirjoitettu ikään kuin juuri haettavaa työtehtävää varten. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävään hakevan kannattaa kertoa CV:ssään kaikki asiakaspalveluun liittyvä aiemmasta työkokemuksestaan ja vapaaehtoistöistään. CV:n räätälöinti mahdollistaa sen, että hakija kertoo itsestään mahdollisimman kattavasti ja tarkasti juuri kyseisen tehtävän kannalta. Rekrytoijan näkökulmasta CV:n tulee lisäksi noudattaa pyydettyjä ohjeita. Yleensä yrityksillä on käytössä nettikaavake tai he toivovat, että hakijat lähettävät työnhakupaperinsa PDF-muodossa. Näitä toiveita kannattaa noudattaa.
Miten välttää tyypilliset virheet CV:n tekemisessä?
Tyypillisin ja valitettavasti kovin tavallinen virhe CV:ssä ovat kirjoitus- ja kielioppivirheet. Paras tapa välttää tekemästä tätä virhettä, on oikolukea oma CV useaan kertaan ja pyytää myös toista ihmistä käymään oma teksti läpi. Tietokoneiden oikolukuohjelmat tunnistavat tavallisimmat kirjoitusvirheet, mutta vain alan tekijät voivat tietää, miten ammattisanastoon kuuluvat termit kirjoitetaan oikein. Tämän lisäksi tietokone ei yleensä tunnista kaikkia kielioppi- tai pilkkuvirheitä. Oikeakielisyyden varmistaminen on ehdottomasti paras tapa antaa rekrytoijille itsestä ammattitaitoinen ja motivoitunut vaikutelma.
Kirjoitusvirheiden lisäksi toinen virhe on laatia ns. tusina-CV eli CV, josta rekrytoija saa helposti vaikutelman, että sama CV on nopeasti tehty ja lähetetty sataan eri paikkaan. Mitä enemmän osaamista haettava tehtävä vaatii ja mitä enemmän paikkaan on hakijoita, sitä tärkeämpää on välttää tämä virhe. Se onnistuu muokkaamalla omaa CV:tä siten, että se kertoo mahdollisimman kattavasti juuri haettavan tehtävän kannalta tärkeistä töistä. CV:seen voi myös upottaa haettavan tehtävän ja potentiaalisen työnantajan kannalta keskeisiä avainsanoja.
Kannattaako CV:stä laatia useampi erilainen versio?
Tällä sivustolla haluamme puhua oman osaamisen kuvaamisen ja CV:n räätälöinnin puolesta ja siksi suosittelemme jokaista työnhakijaa luomaan muutaman erilaisen CV-mallin. Erilaiset versiot mahdollistavat sen, että hakija voi nopeammin räätälöidä oman CV:n eri paikkoihin hakemista varten. Erilaiset työnhakuohjeet kannattaa myös huomioida eri versioissa: jotkin työnantajat saattavat toivoa kuvattoman CV:n ja toiset voivat vaatia CV:n suomen- tai englanninkielisenä. Korkeakoulutettujen keskuudessa on myös suosittua päivittää oma CV sosiaaliseen mediaan. Siten tämä kanava kannattaa huomioida myös työnhaussa.